Mikä
yhdistys?
Ajankohtaista
Arkisto
Yhteystiedot
Toiminta
Artikkeleita
Kokemuksia
Linkkejä
Jäsenhakemus
Evakkovaellus
Tallenna
Tunnemuistot
Tapahtumat:
Keski-Suomi
Helsingin seutu
Mikkeli
Pirkanmaa
Lappeenrannan
seutu
Etusivulle
The Society for Children Displaced by War
|
SYYSSEMINAARI TAMPEREELLA
LAUANTAINA 3.10.2020 klo 9.30- 15
”MUISTOT, TUNNEKOKEMUKSET ELÄMÄN MATKASSA”
Seminaari 3.10. päivältä peruuntuu,
mutta tullaan järjestämään mahdollisuuksien mukaan vuonna 2021.
Lue tästä yhdistyksen puheenjohtajan Eini Hämäläisen pohdinta, miten paljon arvokasta vuoropuhelua ja kokemusten vaihtoa jää pois, kun eri tilaisuuksia joudutaan perumaan tai siirtämään. Esimerkiksi Evakkolasten Helsingin piiri ei kokoonnu tänä syksynä.
|
| Lue Terttu Munnukan arvio väitöksestä. Hellä Neuvonen-Seppänen tuoreessa väitöskirjassaan. Lue lisää tästä |
Laulu liitti evakkolapset yhteen
Evakkolapset kokoontuivat sunnuntaina 28.6. 2020, vaikka eivät olleetkaan Lahdessa Evakkolasten Muistopuistossa kuten oli suunniteltu. Sen sijaan laulettiin yhdessä kello 13 alkaen siellä, missä oltiin.
Virolahdella yhdistyksen kunniajäsenet Anni Talsi ja Kaisu Rokka tempaisivat järjestämällä pienimuotoisen yhteislaulutilaisuuden Kaisu Rokan pihalla. Siihen osallistui puhelimen kautta myös yhdistyksen puheenjohtaja Eini Hämäläinen, jonka puhelimeen oli verkottunut vielä kahdeksan muuta laulajaa. lähelle |
Meillä oli oikein hyvä olla yhdessä muistojen äärellä, tuumailtiin Virolahdella. Kuva Ari Vainio
Kun pandemia edelleen rajoittaa yhteisiä tapaamisia, voi jatkaa muistelua.
Virolahden lauluhetkessä muisteltiin Virolahdella järjestettyjä Evakkovaelluksia, joita on ollut kolme. Siellä järjestettiin ensimmäinen Evakkovaellus 2006. Toisen kerran vaellus oli Virolahdella 2009 ja kolmannen kerran 2014.
Yhdistyksen hallituksen jäsen Terttu Munnukka neuvoo, miten toimia, kun yrittää palauttaa mieleen evakkoaikojen tapahtumat, asiat ja ihmiset.
Lue Tertun kirjoitus otsikolla Näin annat muistojen tulla lähelle
|
Sijoiltaan tutkii evakkoja ja pakolaisia
Lappeenrannan museoissa
Lappeenrannan museoiden Sijoiltaan -näyttelyt ovat syntyneet uudenlaisessa yhteistyöprojektissa, jossa tutkijat ja taiteilijat ovat työstäneet sitä, miten toisen maailmansodan evakot ja pakolaiset ovat tulleet hyväksytyiksi tai torjutuiksi uusissa yhteisöissään.
Lue Terttu Munnukan esittely näyttelystä
Samalla tutkaillaan, millainen prosessi evakkous on yksilöiden ja yhteisöjen elämässä ja millaisia kertomuksia muisti rakentaa. Arkistomateriaalina on ollut evakkojen muistitietoa ja evakkokirjailijoiden kaunokirjallisia teoksia.
Traumaattiset kokemukset jäävät usein sanoittamatta ja siirtyvät affektiivisesti sukupolvelta toiselle. Nämä muistot ovat osin hyvinkin tuttuja kansallista suomalaista kertomusta, kun taas monet vain hiljaista perhehistoriaa.
Taidemuseon näyttely esittelee yhteensä yhdentoista taiteilijan tulkintoja pakolaisuuteen liittyvistä tilanteista, tunteista ja kokemuksista.
Näyttelystä ei ole saatavilla pandemian aikana materiaalia, mutta näyttelyn julisteiden tiedot todistavat, miten suurista ihmismääristä on kysymys.
Suomeen tuli vallankumouksen jälkeen 35 00 pakolaista Venäjältä 1917-1922. Suomesta pakeni noin 10-13 000 punaista suomalaista Neuvosto-Venäjälle, mutta heistä noin5 000 palasi Suomeen.
Suomen kautta kulki edelleen muihin maihin jopa puoli miljoonaa pakolaisista Venäjältä vuosina 1917- 1930. Talvisodan evakkoja oli 430 000. Ruotsiin, Tanskaan ja Ruotsiin lähti 80 000 sotalasta, joista 15 000 ei palannut.
Inkeriläisiä tuli Suomen 63 000, joista palautettiin 55 000 Neuvostoliittoon sodan jälkeen. Lisäksi Suomeen tuli 1944 2 000 itäkarjalaista pakolaista.
Jatkosodan evakkoja oli 1944 420 000. Lapin sodan evakkoja oli 104 000. Heistä meni Ruotsiin 56 500 ja muualle Suomeen 47 500.
Luvut kertovat karua kieltä, miten monet ihmiset ja perheet ovat olleet "Sijoiltaan".
Erityisen vahva oli Taidemuseossa esitetty dokumentti evakkomatkoista ja pommituksien tuhoista.
Terttu Munnukka
Sijoiltaan- Pakolaisena omalla ja vieraalla maalla
Etelä-Karjalan museo 13.06.- 25.10. 2020
Sijoiltaan-Pakolaisuuden arkeologiaa
Lappeenrannan taidemuseo 1.6-4.10.2020 |
Yhdistys toivottaa jaksamista ja terveyttä
Evakkolapset ry. on keskeyttänyt eri puolilla maata toimivien piirien tapaamiset, samoin
perutaan retket kuten kevätretki koulumuseoon. Kesäkuun loppuun suunnitellun Evakkolasten
messun pitäminen Lahdessa Evakkolasten Muistopuistossa ratkeaa, kun tiedetään, mitkä ovat
tuolloin voimassa olevat viranomaisohjeet.
Evakkolapset ry:n hallitus toivottaa kaikille evakkolapsille ja heidän läheisilleen
voimaa ja terveyttä.
Yhdistyksen hallitus piti järjestäytymiskokouksen puhelinkokouksena maanantaina 23.3. .
Varapuheenjohtajaksi valittiin Tarja Lang ja sihteeriksi Riitta-Sisko Tarkka. |
Evakkolapset ry. Talvisodan päättymisen 80-vuotispäivänä
Tunnemuistot elävät ja vaikuttavat
Evakkolapset ry. on sodan vuoksi kotinsa jättämään joutuneiden yhdistys, jonka perustajat
olivat lapsia talvi- ja jatkosodan aikana.
Sotien seurauksena Karjalan, Kuusamon, Sallan ja Petsamon evakot, yhteensä noin 420 000
ihmistä, menettivät kotinsa pysyvästi. Evakkolasten määrää ei ole selvitetty mutta
väestötilastojen pohjalta voidaan arvioita, että Karjalan evakoista alle 20-vuotiaita oli
140 000 ja alle 10-vuotiaita lapsia oli 60 000. Päälle tulevat muiden menetettyjen
alueiden lasten lisäksi myös Porkkalan evakkolapset, jotka pääsivät palaamaan koteihinsa,
kun Neuvostoliitto palautti Porkkalan.
Osa evakkolapsista on kokenut myös sotalapsuuden Ruotsissa tai jäänyt vielä sotaorvoksi.
Valtakunnallisen Evakkolapset ry:n tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä ja tukijana ja
jäsenten oikeuksien valvojana.
Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja edistää tutkimusta siitä, miten evakkoaika on
vaikuttanut lapsen kokemuksiin. Lapsihan on näkijä, kokija, mutta ei tekijä. Mistä
evakkolapset saivat aikanaan tukea ja turvaa? Vaikka koti puuttui, oli uskonto, joka
kantoi osaltaan. Lisäksi isänmaa mahdollisti perheille elämän rakentamisen uudestaan ja
siinä työssä myös lapset olivat tärkeitä työvoimana.
Evakkolapset hakivat hyväksyntää ahkeruudella. Koulut toimivat evakkopaikkakunnilla,
vaikka tilapäisin järjestelyin. Kouluissa ei tuolloin voitu puhua kokemuksista ja
tunteista. Sen sijaan yritettiin samaistua ryhmään. Evakkolapsi oppi olemaan hiljaa,
hänet oli opetettu olemaan hiljaa, kun vastaan tuli lapsille uusia ja outoja asioita.
Lasten tunnekokemuksiin on palattu vasta viime vuosikymmeninä. On ryhdytty tutkimaan
tunnemuistoja, pelkoja tai toistuvia unia. Ne elävät edelleen ihmisten kokemuksissa. On
kirjoitettu kirjoja, tehty sekä sukututkimuksia että akateemista tutkimusta.
Lähihistorian kokemukset ja tunteet elävät sukupolvien ketjussa.
Tunteita kuvaa hyvin Ilmari Pimiän runo Kehtolaulu siirtolaislapselle. Runo syntyi
talvisodan aikana evakkojunassa, kun runoilija katsoi äidin sylissä olevan lapsenkasvoja.
Aa, aa, aa, aa, aa.
Tuli tuhon päivät.
Hätä katsoo silmistäsi,
lapsuuden lehdot jäivät.
Ketä kutsuu käsi?
Haihtuvat jo maailmalle,
leikkiystäväsi. |
|
Eini Hämäläinen jatkaa yhdistyksen johdossa
Eini Hämäläinen valittiin jatkamaan Evakkolapset ry:n puheenjohtajana yhdistyksen vuosikokouksessa, joka pidettiin 8.2.2020 Jyväskylässä.
Yhdistyksen hallitukseen valittiin neljä uutta jäsentä: Terttu Munnukka Tampereelta, Riitta-Sisko Tarkka ja Satu Saarikivi Helsingistä. Lisäksi Tarja Lang Espoosta palasi hallitukseen muutaman vuoden taon jälkeen. Entisistä hallituksen jäsenistä jatkavat Riitta Suonpää Jyväskylästä ja Anne Kuorsalo Helsingistä.
Kokouksessa kutsuttiin myös kaksi kunniajäsentä. He ovat yhdistyksen puheenjohtajana kahteen otteeseen toiminut Lauri Kosonen ja pitkään hallituksessa ollut Anne Kuorsalo.
Lue lisää tästä
|
Antero Siekkinen esitteli valokuvia ja maalauksia kotiseutumatkoilta Valkjärvelle. Karttoihin on merkitty Jyväskylän evakkolasten piirin osanottajien kotipaikat. |
|
Siirtoväen merkitystä järjestötoiminnan elvyttäjänä sotien jälkeisessä Suomessa, kannattaisi tutkia, vinkkasi pääjohtaja Elli Aaltonen puhuessaan Evakkolapset ry:n perinteisessä syysseminaarissa 28.9. 2019 Muurlan opistolla Salossa.
Pian eläkkeelle jäävä Kelan pääjohtaja kiinnitti huomiota myös siihen, miten evakko- käsite on saanut uusia merkityksiä. Nykyisin puhutaan vaikkapa siitä, miten baari joutuu evakkoon. Hän hämmästeli, kuinka lehdissä voi olla sellaisia virheitä, että evakoiden määräksi mainitaan 32 000. Todellinen luku on 420 000. Se on saatu vuoden 1939 väestölaskennan perusteella.
Aaltonen poimi esiin, miten tästä joukosta alle 20-vuotiaita oli 140 000 ja alle 10-vuotiaita 60 000. Evakkoon jouduttiin lähes 70 kunnan alueelta. Lue lisää seminaarista tästä |
| Vanhempia aineistoja voi lukea sivuilta arkisto ja artikkelit |
Taimet juurtuivat Evakkolasten puistoon
Evakkolasten Muistopuistoon Lahdessa istutetut sata puuta ovat juurtuneet ja lähteneet hyvin kasvamaan. Näin todettiin puistossa 10.8.2019 järjestetyssä tilaisuudessa, joka alkoi kierroksella Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi perustettuun puistoon. Lue artikkeli ja katso kuvat tästä
Elna Leskinen ja Hilkka Lahti olivat tulleet katsomaan istuttamaansa Jyväskylän evakkkolasten piirin nimikkopuuta.
|
 |
|
|
