Lue tästä yhdistyksen puheenjohtajan Eini Hämäläisen pohdinta, miten paljon arvokasta vuoropuhelua ja kokemusten vaihtoa jää pois, kun eri tilaisuuksia joudutaan perumaan tai siirtämään. Esimerkiksi Evakkolasten Helsingin piiri ei kokoonnu tänä syksynä.

Laulu liitti evakkolapset yhteen

Evakkolapset kokoontuivat sunnuntaina 28.6. 2020, vaikka eivät olleetkaan Lahdessa Evakkolasten Muistopuistossa kuten oli suunniteltu. Sen sijaan laulettiin yhdessä kello 13 alkaen siellä, missä oltiin.

Virolahdella yhdistyksen kunniajäsenet Anni Talsi ja Kaisu Rokka tempaisivat järjestämällä pienimuotoisen yhteislaulutilaisuuden Kaisu Rokan pihalla. Siihen osallistui puhelimen kautta myös yhdistyksen puheenjohtaja Eini Hämäläinen, jonka puhelimeen oli verkottunut vielä kahdeksan muuta laulajaa. lähelle

Meillä oli oikein hyvä olla yhdessä muistojen äärellä, tuumailtiin Virolahdella. Kuva Ari Vainio

Kun pandemia edelleen rajoittaa yhteisiä tapaamisia, voi jatkaa muistelua.
Virolahden lauluhetkessä muisteltiin Virolahdella järjestettyjä Evakkovaelluksia, joita on ollut kolme. Siellä järjestettiin ensimmäinen Evakkovaellus 2006. Toisen kerran vaellus oli Virolahdella 2009 ja kolmannen kerran 2014.

Yhdistyksen hallituksen jäsen Terttu Munnukka neuvoo, miten toimia, kun yrittää palauttaa mieleen evakkoaikojen tapahtumat, asiat ja ihmiset.

Lue Tertun kirjoitus otsikolla Näin annat muistojen tulla lähelle

Sijoiltaan tutkii evakkoja ja pakolaisia
Lappeenrannan museoissa

Lappeenrannan museoiden Sijoiltaan -näyttelyt ovat syntyneet uudenlaisessa yhteistyöprojektissa, jossa tutkijat ja taiteilijat ovat työstäneet sitä, miten toisen maailmansodan evakot ja pakolaiset ovat tulleet hyväksytyiksi tai torjutuiksi uusissa yhteisöissään.

Lue Terttu Munnukan esittely näyttelystä

Samalla tutkaillaan, millainen prosessi evakkous on yksilöiden ja yhteisöjen elämässä ja millaisia kertomuksia muisti rakentaa. Arkistomateriaalina on ollut evakkojen muistitietoa ja evakkokirjailijoiden kaunokirjallisia teoksia.

Traumaattiset kokemukset jäävät usein sanoittamatta ja siirtyvät affektiivisesti sukupolvelta toiselle. Nämä muistot ovat osin hyvinkin tuttuja kansallista suomalaista kertomusta, kun taas monet vain hiljaista perhehistoriaa.

Taidemuseon näyttely esittelee yhteensä yhdentoista taiteilijan tulkintoja pakolaisuuteen liittyvistä tilanteista, tunteista ja kokemuksista.

Näyttelystä ei ole saatavilla pandemian aikana materiaalia, mutta näyttelyn julisteiden tiedot todistavat, miten suurista ihmismääristä on kysymys.

Suomeen tuli vallankumouksen jälkeen 35 00 pakolaista Venäjältä 1917-1922. Suomesta pakeni noin 10-13 000 punaista suomalaista Neuvosto-Venäjälle, mutta heistä noin5 000 palasi Suomeen.

Suomen kautta kulki edelleen muihin maihin jopa puoli miljoonaa pakolaisista Venäjältä vuosina 1917- 1930. Talvisodan evakkoja oli 430 000. Ruotsiin, Tanskaan ja Ruotsiin lähti 80 000 sotalasta, joista 15 000 ei palannut.

Inkeriläisiä tuli Suomen 63 000, joista palautettiin 55 000 Neuvostoliittoon sodan jälkeen. Lisäksi Suomeen tuli 1944 2 000 itäkarjalaista pakolaista.

Jatkosodan evakkoja oli 1944 420 000. Lapin sodan evakkoja oli 104 000. Heistä meni Ruotsiin 56 500 ja muualle Suomeen 47 500.

Luvut kertovat karua kieltä, miten monet ihmiset ja perheet ovat olleet "Sijoiltaan".
Erityisen vahva oli Taidemuseossa esitetty dokumentti evakkomatkoista ja pommituksien tuhoista.

Terttu Munnukka

Sijoiltaan- Pakolaisena omalla ja vieraalla maalla
Etelä-Karjalan museo 13.06.- 25.10. 2020
Sijoiltaan-Pakolaisuuden arkeologiaa
Lappeenrannan taidemuseo 1.6-4.10.2020

Evakkolapsille Facebook-sivu

Evakkolapset ovat nyt saaneet myös oman Facebook -sivuston (FB). Sen on luonut yhdistyksen varapuheenjohtaja Tarja Lang. Sivulle voi liittyä klikkaamalla alla olevaa linkkiä.  https://www.facebook.com/pages/category/Community-Service/Evakkolapset-ry-102864514749581/

Löydät sivun myös Facebook:ssa laittamalla hakukenttään sanan Evakkolapset.

Muistelua matkojen sijaan

Kotiseutumatkat ovat kuuluneet evakkolasten ja heidän jälkeläistensä kesään jo kolme vuosikymmentä. Nyt pandemia on sulkenut rajat.  Evakkolasten yhdistys pohjustaa keskustelua tunnemuistoista uudessa yllättävässä tilanteessa julkaisemalla yhdistyksen hallituksen jäsenen Terttu Munnukan ja yhdistyksen varapuheenjohtajan Tarja Langin pohdinnat.

Mitkä ovat evakkolasten ajatukset ja tuntemukset
kun kotiseuduille ei voi matkustaa

Muistojen ja todellisuuden välistä rajankäyntiä poikkeusaikana

Yhdistys toivottaa jaksamista ja terveyttä

Evakkolapset ry. on keskeyttänyt eri puolilla maata toimivien piirien tapaamiset, samoin
perutaan retket kuten kevätretki koulumuseoon. Kesäkuun loppuun suunnitellun Evakkolasten
messun pitäminen Lahdessa Evakkolasten Muistopuistossa ratkeaa, kun tiedetään, mitkä ovat
tuolloin voimassa olevat viranomaisohjeet.

Evakkolapset ry:n hallitus toivottaa kaikille evakkolapsille ja heidän läheisilleen
voimaa ja terveyttä.

Yhdistyksen hallitus piti järjestäytymiskokouksen puhelinkokouksena maanantaina 23.3. .
Varapuheenjohtajaksi valittiin Tarja Lang ja sihteeriksi Riitta-Sisko Tarkka.

Eini Hämäläinen jatkaa yhdistyksen johdossa

Eini Hämäläinen valittiin jatkamaan Evakkolapset ry:n puheenjohtajana yhdistyksen vuosikokouksessa, joka pidettiin 8.2.2020 Jyväskylässä.
Yhdistyksen hallitukseen valittiin neljä uutta jäsentä: Terttu Munnukka Tampereelta, Riitta-Sisko Tarkka ja Satu Saarikivi Helsingistä. Lisäksi Tarja Lang Espoosta palasi hallitukseen muutaman vuoden taon jälkeen. Entisistä hallituksen jäsenistä jatkavat Riitta Suonpää Jyväskylästä ja Anne Kuorsalo Helsingistä.
Kokouksessa kutsuttiin myös kaksi kunniajäsentä. He ovat yhdistyksen puheenjohtajana kahteen otteeseen toiminut Lauri Kosonen ja pitkään hallituksessa ollut Anne Kuorsalo.

Lue lisää tästä

Antero Siekkinen esitteli valokuvia ja maalauksia kotiseutumatkoilta Valkjärvelle. Karttoihin on merkitty Jyväskylän evakkolasten piirin osanottajien kotipaikat.

Taimet juurtuivat Evakkolasten puistoon

Evakkolasten Muistopuistoon Lahdessa istutetut sata puuta ovat juurtuneet ja lähteneet hyvin kasvamaan. Näin todettiin puistossa 10.8.2019 järjestetyssä tilaisuudessa, joka alkoi kierroksella Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi perustettuun puistoon. Lue artikkeli ja katso kuvat tästä

  Elna Leskinen ja Hilkka Lahti olivat tulleet katsomaan istuttamaansa Jyväskylän evakkkolasten piirin nimikkopuuta.