Evakkolapset ry

Evakkolapset on sodan vuoksi kotinsa jättämään joutuneiden yhdistys, jonka perustajat olivat lapsia talvi- ja jatkosodan aikana.

Evakkolapset ry

Evakkolapset on sodan vuoksi kotinsa jättämään joutuneiden yhdistys, jonka perustajat olivat lapsia talvi- ja jatkosodan aikana.

Ajankohtaista

Evakkolapset juhli Ukrainaa muistaen

Evakkolapset ry:n 20-vuotisjuhlaa vietettiin sunnuntaina 28.8. 2022 Lahdessa Mukkulan kirkossa. Sen viereen Lahden kaupunki toteutti Evakkolasten muistopuiston osana Suomen itsenäisyyden juhlavuotta 2017 yhteistyössä yhdistyksen kanssa.

Juhlan tunnelmat tiivistyivät, kun Janne Vasaraisen elokuva ”Rajan lapset” sai eräänlaisen ensi-iltansa. Kuva-aineisto on taltioitu bussin kuljettaessa Ukrainan pakolaisia kohti Suomea.  Lapset pelaavat kännyköillä, saavat turvaa äitiensä vierestä, mutta autossa matkaavista äänen pääsee vain laulava pikkutyttö.

Äänen ja samalla koko elämänkaareen heijastuvan sotaa pakenevan dramaattisen tarinan kertovat kolme evakkolasta, Irma Kumpula, Aini Nikula ja Kaisu Rokka. Heiltä voi poimia vaikkapa seuraavat repliikit.

”Kulkoo mukana aina, menneisyys ei unohdu, muuttuu yhden sortin voimavaraksi, on kipeää rikkautta,” miettii Aini Nikula.

”Muistan kuin eilisen päivän, yksinäisyys hyppäsi mun kelkkaan”, sanoo Irma Kumpula. ”Äiti oli se, mikä loi turvallisuuden”, kokoaa pakomatkaa Kaisu Rokka.

Vasaraisen aiheen valintaan vaikuttivat oman mummon evakkokokemukset. Dokumentti on Vasaraisen lopputyö Tallinnan yliopistossa.

Eduskunnan Karjala-kerhon onnittelut juhlaan toi sen puheenjohtaja kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen, evakon lapsenlapsi. Hänkin kiitteli elokuvaa siitä, miten taitavasti se nivoo yhteen historian ja tämän hetken tapahtumat.

Grahn-Laasonen viittasi puheenvuorossaan myös Evakkolasten yhdistyksestä lähteneeseen aloitteeseen evakkojen liputuspäivästä. Se ei vielä ole toteutunut, mutta asiassa ei anneta periksi, linjoitti kansanedustaja.

Yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Kosonen painotti  sitä, miten toiminnan painopistettä siirretään evakkolapsien jälkipolvien tavoittamiseen.

Näiden jälkipolvien kokemuksista väitöskirjan ”Menetetyn Karjalan valot ja varjot” tehnyt Hellä Neuvonen-Seppänen kertoi,  kuinka aiheen käsittelyä jatkaa jouluksi ilmestyvä kirja. Se sisältää 10 väitöskirjan lukeneen oman tarinan evakkouden ylisukupolvisista kokemuksista.

Lue lisää Neuvonen-Seppäsen väitöksestä.

Päivi Suutari esitteli kehittämismuotoista opinnäytetyötään, jossa selvitetään evakkojen jälkeläisten tarvetta ja kiinnostusta vertaistoimintaan. Sen toteuttaminen tekisi mahdolliseksi ylisukupolvisten tunnetaakkojen käsittelyn. Evakkolasten yhdistys perustettiin 2002 juuri sotavuosina ja niiden jälkeen syntyneitä tunnetaakkoja purkamaan.

Anne Kuorsalo kertoi Gummeruksen julkaisevan äänikirjoina neljä Evakkolasten yhdistyksen ympärillä koottua kirjaa, Evakkolapset, Evakkotie, Sodan haavoittama lapsuus ja Evakon pitkä vaellus. Kirjojen tekijänpalkkiot on ohjattu pääosin Evakkolasten yhdistyksen toimintaan. Nyt Evakkolapset ry ohjaa äänikirjojen  tekijänpalkkiot Ukrainasta sotaa pakenevien avustamiseen.

Lue lisää äänikirjoista, jotka lukee Eeva Litmanen.

Juhla alkoi jumalanpalveluksella ja päättyi Mukkulan seurakunnan tervehdykseen, jonka esitti Jukka Immeli, hänkin evakkoja äitinsä puolelta.

Erityiskiitos Lahden Karjala-seuran aktivisteille ja Raimo Koukoselle juhlan tarjoilun hoitamisesta.

Gummerus julkaisee evakkojen tarinat myös äänikirjoina

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on järkyttänyt meitä kaikkia, mutta poikkeuksellisen lähelle sota tuli jokaista, joka on joutunut kasvamaan sodan keskellä. Sotauutiset ovat nostaneet monella pintaan raskaita muistoja omilta evakkomatkoilta.

Gummerus julkaisee nyt äänikirjoina neljä evakoiden kokemuksia käsittelevää teosta. Anne Kuorsalon ja Iris Salorannan toimittama, vuonna 2005 ilmestynyt teos Evakkolapset antoi ainutlaatuisella tavalla äänen suomalaisille evakoille. Teos kertoi kokonaisen evakkosukupolven tarinan ja kuvasi omakohtaisten kokemusten kautta sitä, miltä tuntuu pakkolähtö omasta kodista ja pako kohti tuntematonta.

Evakkolapset sai odotettua jatkoa teoksista Evakkotie (2006), Sodan haavoittama lapsuus (2010) ja Evakon pitkä vaellus (2014). Yhdessä teokset rakentavat tarkan kuvan elämänmittaisesta evakkomatkasta, joka on jättänyt jälkensä myös seuraavin sukupolvien elämään. Näiden julkaiseminen on erityisen tärkeää juuri nyt, kun sotaa pakenevien kokemukset ovat taas kylmäävän ajankohtaisia. Tekijät lahjoittavat kirjasta saamansa tekijänpalkkiot Evakkolapset ry:n kautta ukrainalaisten pakolaisten auttamiseksi.

Koko evakkokirjojen sarja julkaistaan äänikirjoina syksyn 2022 aikana. Kaikki neljä kirjaa lukee äänikirjoiksi näyttelijä Eeva Litmanen.

Teokset ilmestyvät äänikirjoina seuraavasti:

  • Sodan haavoittama lapsuus 5.9.2022
  • Evakkolapset 10.10.2022
  • Evakkotie 7.11.2022
  • Evakon pitkä vaellus 5.12.2022

Evakkolasten yhdistys on 20-vuotias

Suomen viime sotien takia Karjalan, Kuusamon, Sallan ja Petsamon alueilta evakuoitiin noin 420 000 ihmistä. Evakkoon joutuivat lähtemään myös mm. Porkkalan asukkaat. Monet lapset jäivät sotaorvoiksi. Osa Suomen evakko- ja orpolapsista lähetettiin sotalapsiksi, sijaisperheisiin Ruotsiin tai Tanskaan.

Evakkolapset ry. on lapsina sodan vuoksi kotinsa jättämään joutuneiden perustama yhdistys. Sen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä, tukijana ja jäsenten oikeuksien valvojana. Tavoitteena on laajentaa yhteiskuntamme tietoisuutta ja edistää tutkimusta siitä, mistä evakkolapset ovat saaneet tukea ja turvaa, miten evakkoaika on vaikuttanut lapsen kokemuksiin ja loppuelämään.

Nykyisin yhdistyksessä halutaan tarkastella, miten vanhempien polvien evakkolapsuuden tunnetaakat jatkavat vaikutustaan uusissa polvissa. Yhdistys etsii tapoja näiden vaikutusten havaitsemiseen, tutkimiseen ja mahdollisten tunnesolmujen aukaisemiseen. Samoin kiinnostaa se, miten vaikeuksien voittaminen on koettu ilon ja voiman antajana.

Liity jäseneksi!

Kun haluat liittyä Evakkolapset ry:n jäseneksi, maksa vuosijäsenmaksu 20 euroa Evakkolapset ry:n tilille
FI53 5297 0020 0495 58 Uudenmaan Osuuspankkiin, sekä ilmoita maksun tekstiiviitteenä uuden jäsenen nimi, syntymäaika ja osoite.

Jos haluat vain tukea rahallisesti Evakkolapset ry:n toimintaa, voit lahjoittaa haluamasi summan edellä kerrotulle tilille ja merkitä tekstiviitteeksi ”tukilahjoitus” sekä halutessasi oman nimesi.

Yhdistyksen hallitus 2022

Liisa Katajainen (uusi)
Littoinen

Lauri Kosonen, puheenjohtaja
Kotkankatu 26, Lappeenranta
Lauri.kosonen@iki.fi
puh 0400 259005

Anne Kuorsalo
Helsinki

Terttu Munnukka, varapuheenjohtaja
Tampere

Hellä Neuvonen-Seppänen, sihteeri
Vantaa

Satu Saarikivi
Helsinki

Päivi Suutari (uusi)
Tuusula

Muistot ja tunnekokemukset elämän matkassa: Evakkolasten seminaari Tampereella 23.4.2022​

Päivän puheenjohtaja Terttu Munnukka avasi seminaarin toteamalla; kolmas kerta se toden sanoo, tämä on nyt meille totta! Olemme joutuneet peruuttamaan seminaarin koronaepidemian takia toistuvasti, nyt olemme täällä. Olette sydämellisesti tervetulleita! Muistot, tunnekokemukset elämän matkassa, niistä puhumme tänään sekä luentojen muodossa että keskustellen.

Me evakkolapset Tampereelta olemme nyt korona aikana koonneet muistoja kirjaseen: ”Muistoja ja tunnekokemuksia elämän matkalla”. Siinä on evakkolasten ja evakkojen lasten sekä evakkoystävien kirjoituksia. Kirjoja on saatavana painatuskulujen hinnalla. Evakkoajan ja sen jälkeisen ajan kirjoittaminen on edelleen arvokasta. Lähi- ja henkilöhistoria katoaa ihmisten mukana. Olemme päättäneet jatkaa edelleen kirjoitusten kokoamista täällä Tampereella.

Sota on aina yli sukupolvien mittainen taakka. Evakkolapset ry perustettiin vasta kaksikymmentä vuotta sitten, meidän evakkolasten ollessa jo eläkeiässä. Tarkoituksena on tukea viime sotien aikana syntyneiden kokemusten ja tunnemuistojen käsittelyä pienryhmissä ja tutkimuspohjaisissa seminaareissa, kuten tänään nyt tässä seminaarissa. Hyvä näinkin, jotta tunnekokemuksia ehditään käsitellä ja ymmärtää niiden yhteyttä elämänkulkuun.

Olemme saaneet sekä lukea että katsella ihmisten hätää tämän päivän Ukrainassa
Muistot ja tunnekokemukset nousevat esille nyt, kun katsomme Ukrainasta sodan jaloista pakenevia äitejä ja lapsia. Minulle on kerrottu, että sodan asiat tulevat uniinkin ja nostattavat ahdistavaa oloa. Tiedetään, että muisti on kytköksissä havainnointiin, tarkkaavaisuuteen ja tunteisiin. Muistikuva syntyy, kun hermosolut muodostavat yhteyksiä. Muistoja ja muistia ei voi täysin kontrolloida, joku satunnainen vihje palauttaa uinuvien muistojen varastosta asioita pintaan. Tunnemuistot ovat alkujaan biologisia, ne saavat merkityksiä, kun ne nimetään. Ne joko vahvistuvat tai lievenevät.

Äänen antamista vihjeistä seuraavat kokemukset. Kirjassamme yksi kirjoittaja kertoo tilanteen evakkomatkalta juhannukselta 1944: Äidillä oli neljä pientä lasta, joista nuorin vauva. Maaselän asemalla ilmahälytyksen aikana hänet lapsista vanhimpana pantiin äidin ystävän käsipuoleen. Hän makasi radanvarressa äitinsä ystävän kanssa. Vuosikymmenien päästä hän tapasi vierailulla henkilön, jonka äänen kuullessaan hän tiesi, että tämä oli se henkilö, jonka kanssa oli maannut radanvarressa juhannuksena 1944. Toinen on oma esimerkkini, olen kertonut sitä useasti. Olin Ilmajoella Taipaleenjoki oopperassa, siellä oli vahvat äänitehosteet. Kun pommikoneiden laivueen ääni tuli, hämmästyin, kun silmistäni valuivat kyyneleet. Sama toistui Kangasalan kesäteatterissa evakkonäytelmässä, kun vastaava äänitehoste jylisi. Kyyneleet valuivat, voin silloin todeta rauhassa, että Terttu pieni se pelkää.

Viime aikoina evakkoutta on käsitelty teattereissa, esimerkkinä ”Suurmusikaali Evakon kyynel” oli Kangasala-talolla syksyllä ja nyt kesällä sitä esitetään ainakin kolmella paikkakunnalla. Toinen silmiini sattunut näytelmä ”Karjalan Evakot” on Turun ylioppilasteatterin näytelmä, joka sijoittuu jatkosodan viimeisiin hetkiin, joissa kuljetaan pois pommien tieltä ja yritetään löytää koti. Esityksessä tutkitaan millaista on luovuttaa koti vieraalle, millaista on tulla vieraan kotiin, millaista kipua kannamme ja mitä kaipuu todella tarkoittaa.

Presidentti Martti Ahtisaari kirjoitti Evakkolapset ry:n 10-vuotiskirjassa mm. näin: ”Minäkin olin lapsi, jota sota kosketti…Tämä lapsuudenkokemus vaikutti sitoutumiseeni tehdä työtä ristiriitojen ratkaisijana… Olen ylpeä karjalaisuudestani. Jo pienenä ymmärsin, että meissä karjalaisissa evakkokokemuksistamme huolimatta, tai ehkä niiden takia, aimo annos elämän optimismia. Mikään ei tuntunut mahdottomalta ja vastoinkäymiset olivat tarkoitettu voitettavaksi”.

Sodan jälkeen akateeminen tutkimus käsitteli lähinnä siirtoväen sopeutumista.
Vasta viime vuosina uuden tutkijapolven toimesta on alettu tutkia, mitä näille ihmisille todella tapahtui ja millaisia muistoja ja tunnekokemuksia heillä on ollut.

Seminaarin ensimmäinen esiintyjä oli kasvatustieteen tohtori Eeva Riutamaa aiheenaan Evakkolasten tunnekokemukset. Eevan väitöskirjan nimi on ” Maan korvessa kulkevi – Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi”:
Sukupolvien ketju on tunneperintö, 1920- 1940 luvulla syntyneet lapset ovat sodan ja pula-ajan sukupolvi.
Vaikenemisen kulttuuri oli, koska
sotakokemus oli vaikea ja se vaiettiin
poliittinen tilanne tuki vaikenemista
hiljaisuuden salaliitto vallitsi.
Lapsen tarve oli turvallisuus ja aikuisen läsnäolo. Tarvittiin kannustusta. Tulevaisuuden toivo ja usko auttoivat selviytymistä, resilienssiä.
Avainasiat olivat: ihmissuhteet, rakkauden kokemus ja puhuminen.
Tutkimuksessa voitiin selviytyjät jakaa luokkiin:
selviytyjä sankari
identiteetin etsijä
optimistinen toimija
kohtalon hyväksyjä ja
menetyksen kantaja.
Eevan esityksen jälkeen syntyi todella vilkas keskustelu käsitellystä luennosta ja sen evakkolapsia lähelle tulevasta aiheesta.

Iltapäivään on tullut muutos, Anne Kuorsalolla ei ollut mahdollisuutta tulla seminaariin pitämään esitystä. ”Muistaminen ja unohtaminen elämän matkalla”. Hän on sopinut tohtori, Evakkolapset ry:n hallituksen jäsenen Hellä Neuvonen-Seppäsen kanssa, että Hellä tuo Annen esityksen meille ja lisäksi Hellä jatkaa aiheen käsittelyä lähinnä oman väitöskirjansa pohjalta. Hellä esitti Annen kirjoittaman luennon, ja se aiheutti vilkkaan keskustelun. 

Hellä Neuvonen -Seppäsen väitöskirja: ”Menetetyn Karjalan valot ja varjot. Siirtokarjalaisuus evakon lapsen elämässä ja muistoissa”. Hellä jatkoi kertoen mm. tutkimuksensa lähtökohdista ja omannäköisestä autoetnografisesta tutkimusotteesta, jossa on yhdistetty dialogiset haastattelut ja kirjoitukset sekä henkilökohtaiset kokemukset toisiinsa kietoutuneina. Esityksessä Hellä kertoi oman karjalaisen historiansa ja sukunsa historiaa kietoutuneena tutkimuksen teemoihin. Lähinnä ensimmäiseen tutkimuskysymykseen: ”Millä tavoin evakkojen karjalaisuus on kietoutunut osaksi heidän lastensa elämänkertomusta?” Vastauksia pohdittiin tutkimuksen tuloksissa.

Evakkojen lasten karjalaisuuden tunne sisäisenä tarinana muodostui seuraaviin luokkiin:
olen karjalainen
kotini on Karjalassa
kannan karjalaista kulttuuriperimää
etsin kunnes löydän Karjalan
Karjala ei kuulu minulle.
Hellän esitys viritti keskustelun jälleen vilkkaana.

Kuulijoilla oli mahdollisuus kuulla kahta hiljattain valmistunutta akateemista tutkimusta, esitykset koskettivat kuulijoita. Tutkimukset oli tehty ihmisen tasolta ja tunteiden oli mahdollista tulla julki.

Seminaarin lopuksi oli vain kiitosten aika, esittäjille, yleisölle ja arpajaisten järjestäjille. Aurinko-arpajaiset, joihin oli talkoilla kerätty hauskaa ja tarpeellista tavaraa, toi aurinkoista tunnelmaa päivään. Arpojen ostaja sai numerolleen vastauksen saman tien voittolistalta. Päävoittona ollut akvarellisti Eeva Kuisman Suopursut-taulu lähti Päivin mukana Tuusulaan. Ihana sattuma, olihan Päivi lupautunut ehdokkaaksi yhdistyksen hallitukseen!
Seminaarissa oli lämmin ja vuorovaikutusta lisäävä tunnelma!

Terttu Munnukka,
Evakkolapset ry, hallituksen jäsen

Lea Oksa,
Tampereen aluetoiminnan yhdyshenkilö

Muistelua matkojen sijaan

Kotiseutumatkat ovat kuuluneet evakkolasten ja heidän jälkeläistensä kesään jo kolme vuosikymmentä. Nyt pandemia on sulkenut rajat. Evakkolasten yhdistys pohjustaa keskustelua tunnemuistoista uudessa yllättävässä tilanteessa julkaisemalla yhdistyksen hallituksen jäsenen Terttu Munnukan ja yhdistyksen varapuheenjohtajan Tarja Langin pohdinnat.

Mitkä ovat evakkolasten ajatukset ja tuntemukset
kun kotiseuduille ei voi matkustaa

Muistojen ja todellisuuden välistä rajankäyntiä poikkeusaikana

Muistoja ja kirjoituksia

Julkaisemme artikkeleita, jotka liittyvät läheisesti evakkolapsiin.

En ole evakko mutta kuulun joukkoon

Eerola on toiminut puheenjohtajana Suomen ensimmäisessä sotaorpojen osastossa, joka jatkoi Helsingin sotaleskien toimintaa. Eerola kertoi isänsä kaatumisesta Kuhmossa helmikuussa 1940 ja siitä, miten kävi Kuhmon Löytövaarassa 2001. ”Aika nykyisyyden ja lapsuuden välillä hävisi. Mielen valtasi lohduttava ajatus, minulle on sittenkin ollut isä.” Lue lisää…

Valoisin evakkovaihe oli kotiinpaluu

Lapsille, jotka syntyivät Karjalankannaksella 1930-luvun puolivälissä, elämä varasi sodan ja evakkouden. Näin aloittaa Lassi Rämö kirjansa ”Takaisin Karjalaan” ja toteaa heti alussa, että valoisin evakkovaihe kesti keväästä 1942 kesään 1944, jolloin perhe pääsi palamaan takaisin kotiin Muolaaseen. Lue lisää…

Tunnetaakat kokoaa Evakkolasten yhteiset kauhut ja ilot - Lauri Kosonen Evakkolapset ry:n 10-vuotisjuhlassa

Syyskuussa 2002 perustetun Evakkolapset ry:n 10-vuotisjuhlaan Evakkolapset ry:n hallitus päätti koota yhdistyksen historiikin. Hallitus nimesi minut tehtävän toteuttajaksi. Yhdistyksen pöytäkirjojen ja muun arkistomateriaalin täydennykseksi sain lainaksi nauhoitteet yhdistyksen perustamiskokouksesta ja siihen liittyneen seminaarin puheista sekä alkuvuosista kootun leikekirjan, jossa on mielenkiintoisia tietoja jo ajalta ennen yhdistyksen perustamista. Lue lisää…

Liity jäseneksi

Kun haluat liittyä jäseneksi, toimi seuraavasti:

Maksa vuosijäsenmaksu 20 euroa Evakkolapset ry:n tilille FI53 5297 0020 0495 58 Uudenmaan Osuuspankkiin, sekä ilmoita uuden jäsenen nimi, syntymäaika ja osoite tekstiiviitteenä.

Evakkolasten Facebook-sivu

Evakkolapset ovat nyt saaneet myös oman Facebook -sivuston (FB). Sen on luonut yhdistyksen varapuheenjohtaja Tarja Lang. Sivulle voi liittyä klikkaamalla alla olevaa linkkiä. 

Löydät sivun myös Facebook:ssa laittamalla hakukenttään sanan Evakkolapset.

Evakkolapset ry